Behind The Scenes: Whistler, B.C.

Hei!

Nyt on sitte viikon hiihtoloma takana ja huomenna pitäis palata takas kouluun. Me oltiin perheen kanssa viikko Kanadassa laskettelemassa, ja kyllä toi Whistler oli aika täydellinen laskettelukeskus!

Me lähettiin lauantaina "aikasin" aamulla ajamaan (kahella autolla, koska tavarat ei olis mahtunu yhteen) kohti Kanadaa. Mun vanhemmat, ja mun äidin serkku, joka oli myös mukana, vähän ihmetteli ku vetäsin OnePiecen päälle ja sanoin että tällä kaikki matkustaa Euroopassa. No sain aika paljon katseita ku käytiin kaupassa, mut sit yks mies tuli oikeen kysymään, että mistä oon sen ostanu ja kerto et se ajatteli ostaa tyttärelleen samanlaisen. Heh heh siitäs sai mun vanhemmat ku epäili OnePiecejä!

Kun tultiin USA:n ja Kanadan rajalle meitä odotti ihan järkyttävä autojono. No oltiin ovelia, ja ajettiin melkeen Kanadan puolella sijaitsevaan Duty Free kauppaan ja säästettiin vaikka kuinka paljon aikaa. Ku ajettiin tulliin ne virkailijat kyseli kaikilta meiltä jotain kysymyksiä ja selvästi totes et ollaan ihan turvallisia, koska päästiin rajan yli. Mä sain jopa uuden leiman mun passiin! Jee!

Viikko Whistlerissä meni ihan liian nopeesti! Lasketeltiin viitenä päivänä kuudesta ja täytyy sanoo et ne 5,5 kilometrin rinteet kyl otti veronsa ja vikoina päivinä alko jo tuntuu jaloissa! Meijän päivät oli aikalailla samanlaisia kaikki. Herättiin joskus 7-8 aikaan ja oltiin rinteessä siinä 8:30-9. Säät kyllä suosi meitä, ja ei ollut liian kylmä, ei tuullut liikaa ja rinteet oli tosi hyvässä kunnossa. Pikkasen lumisadetta saatiin vikana laskupäivänä, mutta se ei kyllä menoa haitannu. Mä olin ihan järkyttyny ku mulle selvis, että täällä ei syödä munkkeja rinteessä! Eikä täällä myydä esim. minttu- tai rommikaakaota! Normaali kaakaota kyllä oli. Ja munkkien sijasta kaikkee muuta hyvää. Itelle tää oli ehkä terveellisin laskettelureissu ikinä. Olin rinteessä niin kauan, kun hissit oli auki, ja ruoaksi en syönyt kertaakaan sitä normaalia kanakoria. Täällä rinneravintolat oli valtavia ja ruokavaihtoehtoja oli Kiinalaisesta Italialaiseen, ja pizzasta sandwicheihin, ja parasta oli et maksaa saatto hissilipulla! Se toimi luottokorttina, joten meijän ei tarvinnu kantaa käteistä mukana. Laskettelun jälkeen, joskus 4 maissa, käytiin yleensä after ski juomilla Dustie's nimisessä ravintolassa (lapset joi kyllä lämmintä omena mehua), tai sitten mentiin poreammeeseen rentouttamaan lihakset. Illalliselle mentiin yleensä kaveriperheiden kanssa. Mua vähän harmitti, koska Whistler Villagen valloitus jäi vikalle päivälle, ja mä en siinä ajassa mitä meillä oli oikein ehtiny kattella mitään tuliaisia tai muuta vastaavaa Kanada tilpehööriä.

Takasintulomatkalla tehtiin sama temppu, kuin aikasemmin ja käytiin maiden rajalla kaupassa ja ohitettiin ovelasti koko jono. Tosin tää temppu makso meille Tobleronen, koska kaupasta ei saanu lähteä USA:n suuntaan, ellei ostanut jotain. No tällä kertaa rajan ylitys oli vähän monimutkasempaa. Ilmeisesti niiden tullivirkailijoiden piti tarkistaa etten oo laitoin maahanmuuttaja, ja meijät ohjattiin sivuun sellaselle pikkuselle tulliasemalle. Siellä sitte virkapukuiset asemiehet vahti meijän autoa sen aikaa ku me mentiin tulli rakennukseen sisälle näyttämään mun passia ja vaihto-oppilas papereita. Aika nopeesti me päästiin taas jatkamaan matkaa ja kaikki meni oikein hyvin.

Vaikka Whistler oli ihan mahtava kokemus, mulla tuli tän matkan aikana muutaman kerran koti-ikävä. Musta tuntuu, et yhtenä syynä oli se, että Tommin oli aluksi tarkoitus tulla mukaan Kanadaa, mut se ei sitte kaikesta huolimatta onnistunu, ja välillä sitä ajatteli että, mitä jos se oliski täällä mun kanssa. Uskon et suurin syy oli kuitenki mun suomen perheen Ylläksen reissu. Me tehään joka vuosi hiihto- ja pääsiäislomalla matka Ylläkselle, ja tää oli eka kerta ku en ollu mukana. Siinä sitte rupesi ajattelemaan mitä kaikkea ne tekee Ylläksellä, ja miten hauskaa mulla on aina ollut siellä. Whistler oli ihan mahtava paikka, mutta Ylläs on ykkönen! Onneks mulla on ollu aika helppoa ton koti-ikävän kanssa. Aina välillä se iskee muutamaks minuutiks, mutta kun on koko ajan paljon tekemistä niin ei sitä ehdi liikaa ajattelemaan. Helpolla olen tosiaan päässyt.

Woow and now the same in English!

My mid-winter break is almost over and tomorrow I'll be back in school. I had a great vacation in Whistler with my family.

We left to Whistler, Canada on "early" Saturday morning (with two cars because all our luggage didn't fit in only one car). My family and my mom's cousin, who came with us, were all looking at me like I had been crazy when I dressed up in my OnePiece and told them this is the way everyone travels in Europe. Well on the way there I got some strange looks but in one store we stopped a guy came to me and asked where I had found my OnePiece and that he would like to buy one for his daughter. Soo... There you go family! It's not weird at all!

When we drove closer to border a looong line of cars waited for us. Well we were smart enough to go to a Duty Free store right beside the border and avoided all the traffic and waiting. When we drove through the customs the officer asked a couple of questions and then decided we are good to go. I even got a stamp on my passport! Yay!

The week in Whistler flew by way too fast. We skied 5 days out of 6 and gotta say; after five days of 3.5 mile long runs I could really feel my muscles. We spent every day skiing from 8:30-9 to 3:30, so I didn't really get to sleep in. But that is okay because waking up to do something fun isn't nearly as bad as waking up for school. We had a good luck and the weather was really good. At least I thought it was. It was warm to ski and even though we got little snow the last days all the runs were perfect. I was kind of shocked when I found out that people here don't eat monks (all you American's would call them doughnuts) or drink mint or rum hot chocolate! But they did have normal hot chocolate (thank God!) and other good food. In Finland basically all I eat, while we're skiing, is French fries and chicken nuggets. In Whistler I had so many options that I didn't touch chicken nuggets, even at once. They had everything from Chinese to Italian, and from Pizza to Salads. This is the healthiest skiing trip I've ever made! After skiing we either went to Dustie's, to drink some warm apple cider, or to relax our muscles in hot tub. In the evening we had get together's with family friends either in someone's condo or in some restaurant. The last night we spent in an Indian restaurant, and it was probably the best food I've ever had!

On the way back we stopped in the shop on the border, and once again skipped the entire line. All this cost us only one Toblerone bar, because we had to buy something to get out of the shop and to the shorter line. This time getting over the border was a little complicated. The man behind the desk looked at me and my papers and gave us orders to drive to some custom building. We parked in front of the building where two armed men told us to get out of the car and only take papers we needed with us. In the building they looked at my passport and my exchange student papers and obviously decided that I'm not an illegal immigrant because we were free to go.

Even though Whistler was an amazing place and I enjoyed my time there I was still feeling homesick from time to time. It was probably party because my boyfriend Tommi was supposed to come with us, but that didn't work out after all. But, what I think was the main reason, is that my Finnish family had their mid-winter break at the same time, and they did our annual trip to Ylläs, a skiing center in Finland. This was the first time I wasn't with them and my thoughts kept going back there and to all our last trips and how much fun we had had. One good thing about my homesickness is that I can feel it a couple of minutes and then I just start to think something else or do something fun and forget it. I have it really easy, and I'm so glad about that.

-Leila