Moi!
Aattelin kirjottaa vähän tästä mun kielellisestä "kehityksestä". Tavallaanhan se on siis taantuma melkeen jokaisessa suhteessa. Kylhän tää enkku on ihan hyvin kehittyny täs puolen vuoden aikana. (mitä! jo puol vuotta takana:o!) Ainakin on saanu tosi paljon varmuutta puhumiseen ja enää en välitä jos sanon vahingossa jotain väärin. Suomessa painotetaan ihan liikaa siihen kielioppiin! Kyllä nää ymmärtää vaikka ei ois pluskvamperfektit ja sanajärjestykset ihan kohallaan. Yks juttu mistä oon tosi innoissani on mun aksentti. Tai no oikeestaan sen hidas katoaminen. Muutaman kerran oon puhunu tuntemattomien ihmisten kanssa ja ne ei tajua, että englanti ei oo mun äidinkieli ennen ku mainitsen niille asiasta. Ja tututkin ihmiset on sanonu et hei sähän oot kadottanut sun aksentin. No toi puhuminen onki sitte varmaan ainut asia missä oon parantunut, koska täällähän ei ole melkeen mitään väli kielioppi säännöillä. Kerran vähän huvitti ku Kiinan ope selitti miten englannissa ajan voi laittaa ihan mihin väliin huvittaa. (Hyvästi SPOTPA!)
No sen lisäks, että englannin kielioppi on katomassa voin todellaki sanoa hyvästit suomen kieliopille! Ku pitäis kirjottaa tänne blogiin en tiedä yhtään mihin kohtaan se pilkku kuuluu laittaa tai mitkä sanat kirjotetaan yhteen ja mitkä erikseen. Lisäks teen muita ihan typeriä virheitä. (Joista mun rakas poikaystävä jaksaa muistuttaa:))) Nykyään mä teen koripalloa, joka muuten ottaa noin 2 tuntia päivässä.
Ja loppuun vielä totean et ruotsille ja saksalle oon sanonu hyvästit jo kauan sitten.
-Leila
Hi!
I wanted to tell you a little bit how my language skills have improved. This will be just a pref text since my history class is almost over.
I have really got better in speaking. At least I'm much more confident than before. I have had a couple of really nice surprises when friends and random people tell me that I don't sound like I had an accent. I'm really excited about that and I even "practice" the American accent. Well my grammar is not getting any better. Feels like every time I write your or you're it's always the wrong way.
My Finnish... Well let's just say that I can't speak proper Finnish anymore. It always takes a while before I get into the "Finnish mode" and am able to speak without saying English words in every sentence.. The worst is 'yeah' just can't help myself, it's always there.
And to Swedish and German I said goodbyes long time ago!
-Leila
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti